Tuhkaa ja sammalta!

Tällaisen sivun tein Dumdumin Pieni runokirja -Decoon. Täytyi ensin selata, mitä runoja kirjassa oli, että ei tulisi käytettyä samaa runoa kuin muut, vaikka ei siitä olisi taitanut olla pelkoa. Jo ilmoittautuessani ajattelin tehdä sivun Helvi Juvosen runosta, tosin ajattelin ensin hänen yhtä tunnetuimpaa runoa: Pikarijäkälää, mutta sitten löysin häneltä tämän Tuhka ja sammal -runon ja koin yhden ahaa-elämyksen, niin kuin niin monesti aiemminkin runojen ollessa kyseessä. Kuinka samalla tavalla Juvonen onkaan kokenut kuin itse monesti. Suruissa ja mielen myrskyissä luonnolla on ihmeellinen, lääkitsevä, rauhoittava vaikutus. Ei sillä, etteikö kaupungeissakin olisi omat viehätyksensä ja sykkeensä, vaan luonnon keskellä kasvaneena, jo äidinmaidossa metsän ääniä kuulleena, luonto on minulle äärettömän rakas.