Illan tummetessa
Sumusta kostea talvi,
Puiden varjoissa,
kuusen halkeilevien oksien alla
pähkinänakkeli
odottaa
Palelevaa Kulkijaa.
Huomenna, kun on lämpimämpää
pyrähtelee tuuli maan onkaloissa.
Jossain aavalla
kutsuvat tähdet mukaansa
- tuntemattomuuteen.
Mieli on raskas -
kohinaa!
Pää pitsisellä tyynyllä
vedän peiton suojakseni.
Kuiskaan:
olen vieroitettu.
Vieroitettu olet -
Herra Pakkanen.
AH
---
Vielä ennen nukkumaanmenoa piti kokeilla runon tekoa. Tällainen omituinen tekele tällä kertaa, tehty alunperin runokone originalilla ja sitten vähän muokkailtu.