Illan tummetessa

Sumusta kostea talvi,
Puiden varjoissa,
kuusen halkeilevien oksien alla
pähkinänakkeli
    odottaa
         Palelevaa Kulkijaa.

Huomenna, kun on lämpimämpää
pyrähtelee tuuli  maan onkaloissa.
Jossain aavalla
kutsuvat tähdet mukaansa
     - tuntemattomuuteen.

Mieli on raskas -
    kohinaa!
Pää pitsisellä tyynyllä
vedän peiton suojakseni.
Kuiskaan:
    olen vieroitettu.
Vieroitettu olet -
    Herra Pakkanen.

AH

---

Vielä ennen nukkumaanmenoa piti kokeilla runon tekoa. Tällainen omituinen tekele tällä kertaa, tehty alunperin runokone originalilla ja sitten vähän muokkailtu.