Click!
 
Eilen kauppamatkalla, kotiin palatessa minua kohtasi aivan uskomattoman upea näky, kukkivien omenapuiden valkoistakin valkoisempi ryöppy. Aivan henkeä salpasi ja sisintä riipaisi tuo kauneus. Ei sitä pysty sanoin ilmaisemaan. Jotain kuitenkin tunnelmista kertoo Katri Vala runossaan Kukkiva maa, josta lainaan alkua.

"Maa kuohuu syreenien sinipunaisia terttuja, pihlajain valkeata kukkahärmää, tervakkojen punaisia tähtisikermiä. Sinisiä, keltaisia, valkeita kukkia lainehtivat niityt mielettöminä merinä. Ja tuoksua! Ihanampaa kuin pyhä suitsutus! Kuumaa ja värisevää ja hulluksijuovuttavaa..."  Lainaus Katri Vala, kootut runot. WSOY 1979.

Paitsi, että syreenien sinipuna on minun kuvissani vaihtunut omenapuiden kuulaseen raikkaaseen valkeuteen - mykistävään, kuin meren vaahtopäisiin laineisiin uppoaisi kun katseli sitä kukkien runsautta.