Joulusauna

Joulusta tulee mieleen sauna. Lapsena sauna oli ainoa paikka, missä saattoi peseytyä, paitsi kesää, jolloin päästiin järveenkin pulikoimaan. Lapsuuden saunamatkat ovat kivoja muistoja, ne tuovat mieleen isän hassuttelut ja tähtitaivaan, jota kirkkaina talvi-iltoina katselimme saunapolkua kipittäessämme. Nykyisin en juuri sauno, siihen ei oikein ole mahdollisuuttakaan, mutta yhä vielä, kun kuljen kadulla ja tuuli tuo jostain koivupuisen savun tuoksun, vie se ajatukset kauas vuosien taa ja lapsuuden saunamatkoihin.

Joulusta ja saunasta tulee mieleeni myös se erityinen vuosi, jolloin kiersimme eri taloissa saunomassa, koska oma saunamme oli palanut eräänä yönä maan tasalle. Vuosi meni, ehkä vähän ylikin, mutta lopulta saimme uuden saunan. Ennen sitä kuitenkin joulunsanoma tuli hyvin lähelle. Oli jouluaatto ja jouluaattoon kuului sauna - sehän oli selviö, oli viikonpäivä sitten lauantai tai tai sunnuntai. Tuona ikimuistoisena jouluna saunoimme navetan karjakeittiön suuressa padassa ja "hyvä, lämmin hellä, niin puhdas tuli olo siinäkin. Sellaisia saunamuistoja, ikimuistoisia joulumuistoja, muistoja, jotka ei unohdu tällä kertaa.