Uskoa - silloinkin kun ei uskoa ole.

Luottaa - silloinkin kun pohja tuntuu pettävän.

Toivoa - silloinkin, kun kaikki näyttää pimeältä ja synkältä.

Kuinka voisin,

kun taitoni on hiipuneet,

voimani uupuneet.

Väsynyttä väsyneenpänäkin,

painan pääni,

Herra - sinun rakastavaan syliisi.

Siinä minun on turvallista levätä.

Siinä, sinun voimasi aalloilla,

kellua kuin järven tyynellä selällä

rentona ja tyynenä.

Ei mikään,

ei mikään voi minua upottaa,

sillä vesi 

- se kantaa,

antautuvaa.