Uskoa - silloinkin kun ei uskoa ole.
Luottaa - silloinkin kun pohja tuntuu pettävän.
Toivoa - silloinkin, kun kaikki näyttää pimeältä ja synkältä.
Kuinka voisin,
kun taitoni on hiipuneet,
voimani uupuneet.
Väsynyttä väsyneenpänäkin,
painan pääni,
Herra - sinun rakastavaan syliisi.
Siinä minun on turvallista levätä.
Siinä, sinun voimasi aalloilla,
kellua kuin järven tyynellä selällä
rentona ja tyynenä.
Ei mikään,
ei mikään voi minua upottaa,
sillä vesi
- se kantaa,
antautuvaa.