Aurinko paistaa ja valkeat pilvenhattarat harhailevat sinne tänne muuten niin kuulaan sinisellä taivaalla. Koivuissakin alkaa (tällä leveysasteella) jo näkyä viherrystä, mikä merkitsee, että kesä on jo lähellä, jos ei jo ihan tässä, niin aivan kynnyksellä.

Tavanomaisesta "päivälenkistäni" poiketen poikkesin Tiimariin katselemaan, löytyisikö sieltä helmiä mokkasiineihini, no olihan siellä helmiä ja olisi ollut jopa vihreitä, mitä erityisesti ajattelin, mutta empä kuitenkaan ostanut, kun vähän jäi mietityttämään, miten paljon niitä pitäisikään ostaa, eli siirsin ostohalujani tuonnemmaksi, aikaan parempaan.

Paluumatkalla näin parkkipaikalta lähtevän auton, jonka takapenkillä istuva koira katsoi minua "suoraan silmiin". Koira toi mieleeni meidän perheen rakkaan edesmenneen Vesselin, ihanan, kultaisen mustanruskean sekarotuisen, jonka ruskeista silmissä kuvastui hellyys ja uskollisuus.

 

579399.jpg