Näin kerran tv:ssä ruotsalaisen ohjelman, jossa tehtiin mallinukke henkilön vartalon mukaan ja ajattelin, että olisipa kiva tehdä tuollainen. Sittemmin löysin vastaanvanlaisen ohjeen vanhasta käsityölehdestä, joka oli ilmestynyt jo 1900-luvun alkuvuosikymmenellä (tarvikkeet vähän erilaiset siinä ohjeessa).
Jo pitkään hautomani ajatus toteutui, kun sain ystävän avukseni ja tarvikkeet hankittua.
Mitä tarvittiin:
Vanha pusero, tai niin kuin minulla vanha virttynyt mekko.
Pakkausteippiä tai vastaavaa
polyuretaanivaahtoa
kovikekangasta
servettejä
"jalusta"
Ja näin se eteni:
Ensini kaverini kiersi vartaloni ympärille kerroksen, pari teippiä. Kun "panssari" vaikutti hyvältä, leikattiin varustus auki ja siirryttiin ulos. Teline, josta mallinukelle tuli jalka löysin edullisesti kirpputorilta. Aukileikattu mallinuken aihio teipattiin jälleen kiinni ja sijoitettiin jalkaan, jonka jälkeen alettiin suihkuttaa polyuretaanivaahtoa sisälle.
Tässä on hyvä huomioida, että esim. pään- ja kädenaukot on jollain suljettu, että vaahto ei valu ulos (niin kuin meille kävi, kun emme olleet huomanneet asiaa ja suojaukset on hyvä huomioida. Polyuretaani reagoi kosteuteen, joten on hyvä kastella sisälle jäävä vaate perusteellisesti. Meille kävi täyttäessä niin, että vaahto (kaksi pullollista polyuretaania) ei alkanut heti reagoida ja ihmettelimme, että näinkö vähän tästä tulikin (oli sanottu, että yhdestä pullosta saisi kolmekymmentäkin litraa), joten pistimme täytteeeksi sanomalehteä. Tämä ei kuitenkaan olisi ollut tarpeen, sillä kun jätimme sitten vaahdot kuivumaan, niin jo alkoi uretaani pullistua. Tämä täyttöhomma siis vaatii vähän kärsivällisyyttä ja odottelua.
Uretaanin kuivuttua tasoittelin mallinukkea leikkaamalla "liehukkeet". Viimeistelyssä voi käyttää erilaista tekniikoita, mallinuken voi esimerkiksi maalata. Itse päädyin päällystämään nukkeni ensin kovikekankaalla, koska sitä sattui olemaan käsillä, jonka jälkeen päällystin nuken vielä serveteillä. Ei tästä yhtään hullumpi tullut.
Koska teipatessa minulla ei ollut liivejä ylläni, jäi vartalon muodot hieman "latteiksi, joten tuossa kovikekankaan ja servettien välissä lisäsin mallinukelle vanhat liivini ja pistin täytettä poveen. Kaiken kaikkiaan tässä nukessa on hieman "saumanvaraa" sillä en ollut hoikimmillani operaation aikana.
Kyllä tällä ompelu ja sovitushommatt luonnistuu - uskoisin.