Lauantaina 7. kesäkuuta lähdin Ruotsinpyhtäälle Bluegrass-tapahtumaan ja leikkimään intiaania. Olin ollut tällä "lännenleirillä jo vuosi sitten ja kyllähän se sen verran kiinnostavaa oli, että täytyi mennä uudemmankin kerran. Intiaanipuvussa siis matkasin linja-autolla ja toivoin, että säät olisivat suosiolliset, ei liian kuuma, ei liian kylmä. Hieman pelkäsin, että hiki pukkaisi päälle puvussani, jonka olin tehnyt historiallisen mallin mukaan soveltaen paksusta villakankaasta, vaan uskokaa tai älkää, puku oli aika viileä asu kutienkin, ei ollut kylmä eikä kuuma, vaikka kyllähän se sääkin oli suosiollinen.
Ruotsinpyhtäälle veti siis intiaaniharrastus, mutta myyös bluegrass-musiikki.
Ruotsinpyhtään kauniissa kulttuurimaisemissa oli mukava istahtaa ulkoilmakonserttiin kuuntelemaan letkeää musisointia. Tässä esimerkki Ninni Poijärvi & Mika Kuokkanen ja Olli Haavisto soitantoa ja laulua.
Ja sitten tapasi niitä historian elävöittäjiä, intiaaniharrastajia, millä nimellä niitä nyt kukin kutsuu. Mukava olisi ollut viipyä pidempäänkin, olin kutienkin suunnitellut vain päivän retken tapahtumaan, kun en saanut järjestymään yöpymistä.