10 kirjaa rakkaudesta
Kirja 2:
Nick Hornby: Uskollinen äänentoisto
Mitä yhteistä on suomalaisilla sananlaskuilla/murrejutuilla ja tämän kertaisella kirjalla rakkaudesta? No, ainakin kirjaimet, ja se, että molemmat puhuvat tunteista ja ovat kirjallisuudeksi luettava, mutta muuten ei niillä kai ole mitään yhteistä. Mitä tulee omaan suhteeseeni tähän tämänkertaiseen kirjaan rakkaudesta, ei minullakaan ole juuri mitään yhteistä tämän kirjan kanssa. Kirjailija ja kirja olivat minulle tuiki tuntemattomia ennen tätä, joten kävin kirjastossa ja luin kirjasta täsmälleen ensimmäisen luvun, jonka jälkeen hieman selailin sitä, ja sitten pistin krjan kannet kauhistuneena kiinni. Eihän tästä tajua mitään, ei tähän pääse sisälle, sitä paitsi tämä on tympeä, kamala kirja. TV:n keskusteluohjelmaa katsoin saman verran. se olisi kyllä ollut ymmärrettävämpi.
Sen verran kuitenkin pääsin hajulle kirjasta, että sen päähenkilö on kuin lapsi, joka saadessaan lelun heti innoissaan käy sen kimppuun, ja aikansa sen kanssa ramplattuaan heittää sen menemään, tai sitten hän on paikalleen juuttunut gramofonineula, toistaa itseään yhä uudelleen ja uudelleen pääsemättä eteenpäin. Ja millä tavalla sitten tuo suomalaiskansallinen skinnyni liittyy tähän kirjaan? No, kirjan päähenkilöllä tuntuu olevan naisia kuin paidassa nappeja, mutta yhtäkään niistä hän ei pysty pitämään, ressukka, joka häärää vaan pop-levyjensä parissa, ikään kuin niistä löytyisi vastaus hänen ongelmiinsa. Hei camoon.
Ne voivat kyllä kertoa elämästä, mutta elämä ja eri toten rakkaus on kuitenkin niin paljon enempi kuin pikku luritukset, ja paljon enempi kuin hetken tunne ja himot.
Kirjan yksi pääteemoista on kysymys: "Onko mahdollista jakaa elämä sellaisen ihmisen kanssa, jonka levykokoelma sotii omaasi vastaan?" Itse kyllä sanoisin, että jos inhoaa heavya niin tuskin voisi jakaa elämäänsä heavy-kaverin kanssa, siitä puuttuisi se yhteinen sävel, yhtä lailla kuin jos ei kestäisi valssia, mutta kaveri puolestaan valssaisi kaiken aikaa. Toisaalta, tällaisessa tapauksessa on heavyt ja valssit saaneet elämää suuremman merkityksen. Rakkaudessa on kuitenkin kyse siitä, mikä yhdistää, ei siitä, mikä erottaa. Sitä helpompaa on elää yhdessä, mitä enempi asioita jaetaan, sekin on osa sitä sitoutumista.
